Livigno

Kun palasimme Italian Bormiosta takaisin kotiin Sveitsiin, päätimme valita toisen reitin kuin mennessämme. Mennessä ajoimme St. Morizin kautta. Nyt, koska sää oli suosiollinen, lähdimme lyhyempää reittiä Livignon kautta. Meille Zurichiin matkaa säästyy noin 50 kilometriä hidasta vuoristotietä. 

Ajoimme tuon vajaan 50 km Bormiosta Livignoon käyttäen aikaa lähes tunnin. Kun saavuimme kylään, olimme haltioissamme (muustakin kuin polttoaineen hinnasta). Jokapuolella kylää oli laskettelurinteitä. Dieselin hinta oli 1,07 euroa. Huomaamatta tulimme siis verovapaaseen kaupunkiin.

Livigno on ns. verovapaa-alue aina tuolta 1500 luvulta saakka. Koska kylään on vaikea saavutettavuus, niin heille on annettu verovapaus, jotta asutus säilyisi. Talvisin kylään johtaa kaksi tietä: yksi yli vuorten Bormiosta ja toinen tunnelin ja junamatkan kautta Sveitsistä. Kesäisin on lisäksi erillinen kaunis vuoristotie.

Me siis tulimme Bormiosta ja söimme lounaan Livignossa. Tietysti tankkasimme auton ja jääkaapin kotiin. Kun Livingosta poistuimme, menimme patoalttaan vallin kautta kohti tunnelia, jossa on vain yksisuuntainen liikenne. Meitä onnsisti ja pääsimme yhtä soittoa tunneliin.

Rinteet

Meidän Pasta paikka

Ei ollut asiaa kauppaan:)

Kylän toisenpuolen rinteet

Tämän jälkeen ajoimme automme junaan, joka oli minulle ensimmäinen kokemus. Noin 20 min olimme ns. härkävaunussa ja kun pääsimme vaunusta ulos, olimme jo Sveitsin puolella.

Jos talvisin tuonne eksytte, niin varmistakaa että tunneli on auki. Nuoret tulivat jälkeemme Bormiosta ja tunneli oli ollut suljettu. Eikun takaisin Bormioon (mukin 2 tuntia). Uusi pitempi reitti ja tietty kaikkien matkasuunnitelmat uusiksi.

Mutta käymisen arvoinen ja tulemme itsekin menemään alueelle laskettelemaan tulevaisuudessa

Altaiden jälkeen pieni ajelu ja auto suoraan härkävaunuun 

noin 20 min junamatkan aikana voi ottaa vaikka tirsat

Ulos sitten ajettiin jo Sveitsin puolella. Toki tulli oli aikaisemmin ja kyseli alkoholin ja tupakan perään 

Ja loppumatka kotiin