Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sveitsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sveitsi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Freshiä ruokaa

Svetisin Wolleraussa pienessä kylässä on ihana lähikauppa. Ei kuulu mihinkään ketjuun, mutta kaupassa on tarjolla paljon paikallisten yritysten tuotteita. Minua erityisesti viehättää hevitiski. Salaattia eri sekoituksilla voi ottaa juuri sen verran kun tarttee. Juustotarjonta vaihtelee päivittäin ja tiskiltä aina tarjoavat paikallisten tuotteita.







Erilaisia valmiita salaattisekoituksia valmiina kerättäväksi. Maku on niin eriainen, kuin pussissa ostetuissa.




Marimekon servetitkin olivat löytäneet perille 



sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Sveitsiläiset käyvät äänestämään

Suomessa on kohua herättänyt yritysjohtajien ja ylimpien viranhaltijoiden (KEVA:n johtajahan on viranhaltija) muhkeat erorahat ja palkat. Kohtuullisuudesta on keskusteltu paljon ja aiheettakin.

Sveitsissä äänestetään tänään lakialoitteesta, (ns. 1:12 laista), jonka perusteella firman pomo voisi maksimissaan saada 12 kuukauden    -siis vuoden-   palkan suhteessa yrityksen pienituloisimpaan.

Pelätään, jos lakialoite menee läpi, että yritykset potkii pois firman pienituloisimmat työntekijät  jotta pomolle saadaan palkankorotus. Saas nähdä kuin käy.

Toisaalta, Sveitsin LIDL mainostaa palkkaavansa lisää kassoja. Palkkakaan ei ole hassumpi, 4 000 Sveitsin frangia (noin 3 250,- euroa). Paljonkohan Suomessa LIDL:n kassat ansaitsevat  ? Puhumattakaan Espanjasa.



torstai 21. marraskuuta 2013

Rompetorilla

En taaskaan voinut välttää kiusausta vierailla Brockli myymälässä. Olen aiemminkin niistä postannut, elikkä ovat tavallaan yksityisiä kierrätyskeskuksia Sveitsissä. Tavarasta eroon pääseminen on Sveitsissä tehty kalliiksi ja tähän markkinarakoon on Brockli myymälät iskeneet.

Elikkä homma toimii näin: jos haluat päästä eroon huonekaluista, niin vaihtoehtoina on kaatopaikka (tosi kallista), FB sivujen kautta lahjoitus pientä korvausta vastaan tai soitto Brockli myymälään. He noutavat ja voivat jotain maksaakin. 

Myymälässä on sitten kaikkea Ikeasta antiikkiin. Olen ostanut sieltä Ikean laatikostoja ja paljon vanhaakin. 



Tätä värttinää vai mikähän tää onkaan, teki mieli ostaa. Kävellen oli kuitenkin hankalaa kiikuttaa kotiin. 



En kuitenkaan lähtenyt tyhjin käsin. Ostin tuollaisen vanhan kahvimyllyn ( hintaa tuli noin 15 euroa) ja sitten tuollaisen väävispuiden puolan tai sukkulan (3,5 euroa). Minä enkä myyjäkään tienneet, miksi siinä on noita karvoja.
Jos joku teistä tietää, niin kertokaa minullekin.
Nämä menevät minulla kuitenkin koristeeksi Espanjaan.  



Mitähän noi numerot tuossa puolassa tarkoittanee ? 



sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Flumserberg - aurinkoa etsimässä

Lauantaina iltasella saavuimme aurinkoisesta Malagasta synkkään Zurichiin. Sunnuntaiaamu valkeni yhtä synkkänä. Niinpä päätimme lähteä etsimään aurinkoa.

Synkkä sunnuntaiaamu Wolleraussa

Laitoin lenkkarit jalkaan (joka oli huono valinta) ja ajelimme kolme varttia kohti vuoria. 
Noin tuhannen metrin korkeudessa ajelimme pilviverhon läpi.








1 000 metrin pilviverho. Viitteitä myös lumesta - voi ja minä lenkkarit jalassa.










Kun pääsimme 1 400 metriin, saavutimme auringon. 


Flumserberg on kiva laskettelukeskus talvisin, johon pääsee helposti myös hyppäämällä junaan. Ota skimpat olalle ja hyppää junaan, vaikka Zurichistä. Alhaalta kylästä lähtee kabiini (köysirata) suoraan ylös laskettelukeskukseen. Matkalla voit ihailla upeita maisemia.  

Kesäisin patikoidaan. Ja nyt marraskuussa - niin kävellään huoltoteitä pitkin.

Kylässa on kiva karavaanareiden yhdyskunta. Näin ulkopuoliselta näytti, että asuntovaunua on laajennettu lisärakennuksilla. Liekkö siellä peseytymistilat.


















Urheesti lähdimme kävelemään huoltotietä pitkin. Tarvoimme lumista tietä pitkin aina 1 650 metrin korkeuteen. Maisemat olivat jylhät. 


Reilun kahden tunnin kävelyn aikana saimme runsaasti lisää punasoluja ja punaiset posket. Ensi kerralla varustaudun enemmän professionaalisemmin : kunnon vaelluskengät ja sauvat mukaan.

Nätti kiviaita

Pilviverhoa

Kivasti on puut pinottu talveksi

Järvi määränpäässä


Alhaalla kylässä ei ollut tietoakaan lumesta



maanantai 1. heinäkuuta 2013

Reippailua Sveitsistä

Sveitsin kotimme nurkilta menee merkittyjä vaellusreittejä, joita olemme alkaneet kävelemään. Tarkoitus olisi laajentaa reviiriä ja tutustua ympäristöön. 

Reitit on helposti tunnistettavissa keltaisista tarroista, joita on tienviitoissa, kerrostalojen vesiränneissä ja erillisissä tolpissa. Eli eksyä ei voi.





Reitit puikkelehtivat navettojen ja kanaloiden vierestä. Välistä mennään ruohikossa pitkin pellon reunaa. Kaikki asukkaat ovat iloisia ja tervehtivtä. Mietimme, josko Suomessa kävelisimme toisten pihojen ja peltojen läpi, meitä ei varmaankaan katsottaisi hyvällä silmällä. 

Reitit ovat haastavia korkeuserojen vuoksi ja vettä kannattee varata mukaan. Seuraavana päivänä reidet kiittää. Jos on kovin nirppanokka lannanhajun suhteen, kannattee pysyä poissa näiltä reiteiltä.

Luonto ja maisemat ovat kuitenkin todella rauhoittavia. Mietimmekin, josko ottaisimme rinkat selkään ja vain lähtisimme kävelemään näitä reittejä pitkin. Jokaisessa kylässä on hostelleja, joihin voisi aina välissä majoittua. 



Tuli lapsuus mieliin. Näin meilläkin navetan seinällä kuivateltiin maitotonkat. Nykyinen EU tuskin tällaista sallii. Ne hygieniamääräykset...



Luzern - Lucerne järven risteily Sveitsissä

Tyttöni oli kanssamme Sveitsissä ja päätimme viettää päivän turistina.
Ajoimme Luzer:iin aikomuksena ottaa jokin risteily, kun sääkin suosi sadepäivien jälkeen.

Menimme kaupunkiin autolla, mutta junalla pääsee ihan kaupungin keskustaan ja sataman viereen.
Kaupunki itsessään henkii vanhaa historiaa vanhoine rakennuksineen. Tosin, historiaan ei ole tullut vielä perehdyttyä. Kaupungin rauhallisuus viehätti.


Olimme paikalla noin kello 11.00 ja monet risteilijät olivat jo lähteneet. Otimme pikaisesti liput seuraavaan risteilijään, joka osoittautuikin sitten viiden ja puolen tunnin risteilyksi Fluelen:iin saakka ja takaisin. No, päätimme nauttia olostamme ja syödä laivalla tietäen, että palatessa odottaa parkkisakot auton ikkunassa. Risteilytietoa löytyy täältä




Risteilijämme osoittautui siipirataslaivaksi ja kyyti oli leppoisaa ja yllättävän nopeaa.


Matkalla poikkesimme toinen toistaan ihanimmissa pikkukaupungeissa ottaen ja jättäen matkustajia. Kameraan tuli räpsittyä nelisensataa kuvaa, mutta tässä joitain otoksia kauniista satamista ja kylistä.
Itse päätimme ottaa uusiksi ja jäädä yöksi johonkin kaupunkiin ja jatkaa seuraavana päivänä eteenpäin.







Lucerne järven vesi oli kauniin vihreää ja puhdasta. Mietimme, miten levät täällä saadaan pidettyä aisoissa, kun maataloutta on joka puolella ?






Aurinko helli ja vaikka sää oli sen verran viileätä, että pitkähihainen oli hyvä olla päällä, kotona huomasin kasvoni kärventyneen. Leppoisat unet kuitenkin sain. 




 Luntakin vielä keskellä kesää nähtiin

maanantai 14. tammikuuta 2013

Pisa

Suomalaista koulutusjärjestelmää on hehkutettu ympäri Eurooppaa. Suomalaisissa kouluissa on käynyt vierailijoita ihmettelemässä meidän koulujärjestelmää. Kyllähän se hieno systeemi onkin ja ilmainen. 
Harvoin hyvä ja halpa kulkee käsikädessä. Toki, veroissahan sen tietysti maksetaan.

Nyt kun olen vähän kerralla tutustunut Espanjan lisäksi Sveitsin elämään. Sveitsiläiset olivat olleet siinä uskossa, että heidän koulutusjärjestelmänsä on yksi korkeatasoisimpia. Yllätyksenä heille oli tullutkin Suomen paremmuus Pisa tutkimuksissa. 

Sveitsissä koulussa painotetaan saksan kieltä ja matematiikkaa. Noin 17% pääsee lukioon. Eli kova stressi on lapsukaisilla selvitytyä tuohon porukkaan. Kun vielä tiedetään tyttöjen ja poikien eri aikainen kehittyminen, niin pojat jäävät paitsioon. Kun sitten on päästy lukioon, niin kolmen kuukauden kuluttua vielä 20% heitetään koulusta ulos. En siis yhtään ihmettele, miksi esim. englannin kielen taito on niin heikoissa kantimissa Sveitsissä. Nämä muut "ei lukioon" päässeet sitten menevät erilaisten ammatillisten väylien kautta. Oppisopimuskoulutus on yleistä, eikä mikään huono vaihtoehto meille Suomeenkin henkiin heräteltäväksi. 

Kuitenkin, jos kapasiteettia olisi enempäänkin niin tie näyttää olevan tukossa. Ainoa vaihtoehto on yksityinen koulu. Ei siis ihme, että Sveitsiin tulee paljon korkeakoulutettuja ulkomaalaisia töihin. 

lauantai 12. tammikuuta 2013

Roskailua ja kierrätystä

Espanjassa meillä ainakin tulee aika rutkasti roskia päivässä. Yksi iso jätesäkillinen viedään päivittäin iltaisin roskiin. Toki kadun päähän on nyt ilmestynyt erilliset astiat lasille. Eli vähän voisi jo kierrättääkin.

Koin vastakohtaisuuden, kun opettelen Sveitsissä roskien lajittelua. Se tuntuu olevan oma taiteen lajinsa, johon täytyy ihan perehtyä. Sain kuulla jo "roskapoliiseista", jotka räväyttävät sakot, jos et osaa oikein lajitella ja jättää roskia. Saatikka, jos olet laittanut muuhun, kuin maksullisiin säkkeihin roskat.

Homma menee niin, että kaupasta täytyy ostaa omia roskapusseja. 35 litran pussit maksavat ainakin meillä 2 frangia kipale. Eli niissä veloitetaan jätemaksua. Näihin sitten laitetaan roskat, paitse ne jotka kierrätetään. Kauppaan palautetaan (ei panttia) lasipullot, peltitölkit rytistettynä, muovipullot ja ns. PET pullot. Muutoin sitten on tarkka kalenteri, minä päivänä kuussa haetaan: normaalit talousjätteet, lehdet, kartongit, tekstiilit, puutarhajätteet ja metallit. Nämä sitten viedään päivää aikaisemmin roskiksen viereen siististi paketoituna. Alla kuva kalenterista.


Kun nyt tämän kaiken saa itselle sisäistettyä, niin seuraavaksi täytyy opettaa perhe maan tavoille. Täytyy laittaa kalenteriin muistilaput, jotta muistaa palautella oikeaan aikaan. 

Kun asuntoa sisustaa, niin voitte vain kuvitella sitä kartongin määrää, joka IKEA pakkauksista tulee. Toisella kerralla purimmekin tavarat pakkauksista IKEA:ssa ja jätimme kartongit heidän roskalavalle.