tiistai 30. lokakuuta 2012

Vesa-Matti Loirin konsertti Fuengirolassa

Lähdimme tuttavien houkutteleman kuuntelemaan Loiria Fuengirolaan.

Onneksi käytössämme oli isomman kokoinen auto, johon saimme mahtumaan kaikki seitsemän innokasta konserttivierasta. 

Tämä oli toinen kerta, kun täällä Espanjassa saimme itseämme liikkeelle ja konserttiin. Fuengirolassa järjestetään paljon hyviä konsertteja talviaikaan. Täältä Marbellasta menee noin puoli tuntia ajaa Fuengirolaan ja usein kahdestaan ei vain tule lähdettyä. 

Tällä kertaa meitä olikin sitten isompi porukka. Ensimmäisellä puoliajalla Loirin esittämä "Lapin Kesä" sai minut liikuttumaan. Se oli ehkä parasta koko konsertissa. 

Loiri oli laihduttanut hienosti, mutta totesi urakkaa vielä olevan edessä. Liikkuminen hänellä oli edelleen vaikeaa, koska diabetes oli vienyt tuntoa jaloista. 

Uunon roolissa elokuva "Uuno Espanjassa" on kuvattu tässä meidän nurkilla. Kuvauspaikkana oli 
pääosin Las Brisaksen golf kenttä, joka näkyy meidän parvekkeelta. Itsekin pelailemme siellä golfia.
Piti taas katsoa elokuva ja vertailla, kuinka tämä ympäristö on muuttunut.

Konsertissa tapasimme monia tuttuja ja ilta jatkui aina yötä yhteen saakka naapurissa. 



Kaksi maestroa: Loiri ja Halonen





Nyt teimme päätöksen, että alamme osallistumaan vastaaviin rientoihin täällä. 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Patikointia La Conchalla

Sunnuntaisena aamuna me naiset suuntasimme vaeltamaan läheiselle vuorelle. La Concha vuori sijaitsee Marbellan pohjois puolella. Me kutsumme sitä sokeritopaksi - se kun muistuttaa niin toppaa.

Autolla ajoimme Nueva Ansaluciasta noin 20 kilometriä kohti Ojenia. Jätimme Ojenin sivuun ja jatkoimme matkaa kohti Refugio de Juanar:a, josta reittimme alkoi. Paikalle on helppo osua. Ajaa vain reilusti Ojenin ohi ja noin viiden kilometrin päästä tulee hyvissä ajoin vasemmalle kyltti. Sitten taas kaposta tietä perille saakka. Aina rautaportille, jonka eteen pitkin tien vartta voi auton jättää. Paikalla on myös hotelli/ravintola, jonka ympäri kiertää noin viiden kilometrin polku.

- Tästä se matka alkaa. -







- Liikkeellä oli paljon muitakin. _












Alkumatka reitistä oli leveää tietä, jota pitin saattoi kulkea lastenrattaillakin. Alueella olikin paljon lapsiperheitä keräämässä kastanjoita ja sieniä. Espanjassa ei tunneta jokamiehen oikeuksia ja esim. sienten kerääminen on luvallista vain luonnonpustoissa ja omalta maalta.

Mekin keräsimme muutaman kastanjan tuliaisiksi kotiin.


Alkumatkan jälkeen reitti muuttui vaativaksi ja se ei soveltunut lapsille. Niinpä päätimme, että minä lähden yksin valloittamaan Conchaa. Matka-aika huipulle on kolme tuntia ja takaisin kaksi tuntia. 

Pian reitti muuttuikin vaativaksi ja kävelysauvasta oli paljon hyötyä, löytääkseen sopivan astumiskohdan kivipolulta. 






Reitti oli merkitty alkumatkast puuopastein, joihin oli merkitty arvioitu matka kilometreinä ja aikana.


Ylhäällä polun varteen oli maalattu merkit maalilla kiviin. Siitä huolimatta kerran eksyin. Ylhäällä oli paljon risteileviä polkuja ja kaikki näytti alussa paljon kuljetuilta. Kotvan kuljettua polulla ei näkynyt enää muita kuin eläinten jälkiä. Silloin mietin, palaanko takaisin. Oli ehkä virhe jättää puhelin pois matkasta.  
Sunnuntaina väkeä oli kuitenkin paljon liikkeellä ja hetken kuluttua näinkin jonkun matkan päässä vaeltajia ja oikaisin metsän poikki löytäen helposti taas polun. Siinä matkan varrella näin yhden villisiankin.


Ylhäällä näköalat avautuivat hienoina. Ensimmäisen koitoksen jälkeen istahdin polun varteen juomaan ja syömään evästä. Sumua oli kuitenkin aikalailla ylhäällä ja Marbellakin avautui alhaalla sumun keskellä.



Eväiden jälkeen takana oli vaeltamista noin 1,5 tuntia. Jatkoin hieman helpommassa maastossa eteenpäin kohti lopullista määränpäätä. Polulla vastaan tuli ruotsalaisperhe lapsineen ja koirineen. He kertoivat, että ylempänä oli ollut vielä enemmän sumua ja polkua tuskin oli enää nähnyt. Niinpä päätin kääntyä takaisin heidän kanssaa, vaikka unelma Conchan valloittamisesta jäi vielä odottamaan seuraavaa kertaa.

Paluu matkalla keräsimme kuitenkin yrttejä. 


Innostuin vaeltamisesta niin paljon, että käyn ostamassa Pentti Korpelan: Espanjan Aurinkorannikon patikkareitit -kirjan.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Ihana Panorama hotelli Sveitsissä

Syyskuun alussa vietimme pidennetyn viikonlopun Sveitsissä. Lensimme Zurichiin ja sieltä vuokrattuamme auto Avikselta, lähdimme navigaattorin avulla vierailemaan suomalaisen kaverimme luona. Aatelimme saavamme auton edullisesti kentältä. Zurichin kentällä olikin useita vuokraamoita. Ensimmäisenä menimme ns. halpisvuokraamon tiskille. Hinta ei meitä oikein miellyttänyt. Seuraavana Avis ja sieltä saimmekin järkevään hintaan auton ja eikun menoksi. 

Zurichistä lähdimme ajamaan järven rantaa pitkin kohti Lachenia. Kylässä olikin markkina- ja tivolipäivä. Perheet olivat suurin joukoin nauttimassa torimeiningistä.

Jatkoimme järven etelärantaa pitkin ja poikkesimme vuoristoon. Näimme kyltin spa hotellista. Olimme niin "keskellä ei mitään", että päätettiin käydä katsomassa paikka, josko olisi edullinen yöpaikka. Saavuimme Panorama Resort & Spa hotelliin Freusisbergissä. Paikka oli mitä ihanin ja niin olivat hinnatkin. Emme raskineet jäädä yöksi. Mutta, respan poika juoksikin perään ja tarjosi meille sviitin käyttöön samalla hinnalla. Niinpä päätettiinkiin viettää lomaa. 

Hotellissa nautin ulkoaltaalla uimisesta kirpeässä syyssäässä. Monta erilaista saunaakin tuli kokeiltua. Mieheni meni saunaa ns. suomalaisittain alasti - minä en. Suurin osa siellä nautiskeli erilaisista yrtti- ja höyrysaunoista aivan aatamin ja eevan asussa.

Näkymä Zurich järvelle



Hotellihuoneemme





Pienet yksityiskohdat tekevät asumisesta viihtyisän. Saimme kuulla, että kyseessä oli perheyritys. Hotellissa myös Sveitsin jalkapallomaajoukkue keskittyy ennen tärkeitä otteluita. Mekin saimme seurata  urheilijoiden treenausta. Saunassa emme heitä nähneet :) Suosittelen hotellia kaikille, jotka arvostavat rauhallista ympäristöä ja loistavaa palvelua.

Zurichissä parkkihallissa löysin hienon idean meille naisille: oma parkkiruutu naisille ja hissin vieressä. I Like


tiistai 28. elokuuta 2012

Ronda


Kun Smurffit on nähty, niin sitten reilun puolen tunnin ajomatka Rondaan. Vaikka etäisyyttä Aurinkorannikolta Rondaan on vain reilut 100 kilometriä, ei matka taitu "lentäen". San Pedrosta kun lähdetään kipuamaan ylös, kohti Rondaa, on näkymät hulppeat (takapeilistä). Palatessa kannattee pysähtyä levennysalueelle kuvaamaan, eikä tehdä niinkuin me: kuvattiin liikkuvasta autosta. Hyvän sään vallitessa voi nähdä jopa Gibraltarin.

Ronda on kuuluista sillasta ja härkätaistelusta. Härkätaistelun kerrotaan nimittäin alkaneen Rondassa. Kaupungissa sijaitsee maailma vanhin, 1785 rakennettu härkätaisteluareena, joka palvelee nyt museona.


El Tajo rotkon yli Puente Nuevo siltaa pitkin pääsee vanhaan kaupunkiin. Tämä nyt pystyssä oleva silta on rakennettu 1700 luvulla. Aikaisempia yrityksiä oli moni, mutta ne sortuivat. Vanhan kaupungin (La Ciudad) kapeilla mukulakivi kujilla pääsee aistimaa elämää, jota tässä maurien rakentamassa osassa on vietetty. Alue on pieni, mutta sieltä löytyy Bodega, museoita kirjailijoiden koteja jne. 





Ennenkuin vierailee Rondassa, kannattee lukea Ernest Hemmingwayn kirja : Kenelle kellot soivat. Kirja sijoittuu Rondaan. 

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Sierra Nevada







Lappiin tuli tänään jo ensilumi. Tämä saikin minut tänään tarkistamaan skimppa vehkeet varastosta. Aurinkorannikoltahan on vain parin tunnin ajomatka Sierra Nevadaan laskettelemaan. Tammikuussa 2012 edellisen kerran kävimme laskettelemassa. 










Aurinko paistoi täydeltä terältä ja samalla tykitettiin rinteisiin lisää lunta.















Takana näkyy meri. Kuvattu noin 3000 metrin korkeudessa














Säätä Sierra Nevadasta voit seurata täältä web kameran kautta. 












Laskettelemaan kannattee startata aamulla kahdeksalta. Jonot lippujen ostoon ovat kaoottiset. 

OTA MUKAAN OMA KORTTI, JOHON VOIT LADATA LIPUN. YLI 65 VUOTIAAT PÄÄSEVÄT ILMATTEEKSI.

tiistai 3. tammikuuta 2012

JUZCAR

Matkustimme perheen kanssa tutustumaan siniseen kylään, Juzcariin. Olimme lukeneet pienestä kylästä, joka sijaitsee Rondaan menevän tien varressa. Kylässä oltiin promottu Smurffien ensimmäinen 3D elokuva. Tuottajat olivat bonganeet kylän ja halunneet maalata sen siniseksi, mutta vain siksi aikaa kun elokuvan promotilaisuus on.



Tilaisuus tuli ja meni. Kyläläiset innostuivat kylään tulevasta turistivirrasta ja niinpä kylä jäi siniseksi.

Kirkkoauki ennen

Kirkkoaukio nyt
Museosta miniatyyri








Suosittelen vierailemaan kylässä aamusta. Kylä sijaitsee noin 10km Rondaan menevän A397 tiestä sivuun. Tie kylään on kapea ja ohituspaikkoja on vähän. Meitä vastaan tuli linja-auto ja ei auttanut muuta kuin peruutella kapeaa vuoren rinteen tietä niin kauan, että tuli levennys ohitusta varten. Samalla reissulla voi vierailla Rondassa.