sunnuntai 18. elokuuta 2013

Lämmintä sunnuntaita !

Elokuun alku on superkiireistä aikaa Espanjassa. Eurooppalaiset lomailevat elokuun ja meitä suomalaisia yrittäjiä työllistää, kun talvivarpuset saapuvat paikalle. Fuengirolassa oleva suomalainen koulu starttaa elokuun puolessa välissä ja perheet saapuvat vähän ennen koulun alkua paikalle.

Siispä pääsin viettämään ensimmäistä vapaapäivää elokuussa. Mieheni tuli viime yönnä ja tänään olimme turisteja, ja kävelimme Puerto Banuksen rantaan. Marbellan länsipuolella sijaitseva huvivenesatama on suosittu turistikohde. Voihan siellä bongata maailman julkkiksia. Viikolla paikalla on kaunis Naomi Cambell. Itse olen törmännyt useamman kerran Flavio Briatoreen.

Nyt oli hiljaisempaa, vain yksi lippispäinen mutten yhdistänyt, kuka hän oli. Ihailimme kuitenkin leikkikaluja, joita oli rantaan parkkeerattu. Erityisesti vanha entisöity Porche hiveli silmää. Laiturille veneiden eteen oli ajettu niin Bentleytä. 

Jos käytte Banuksessa, niin testatkaa Picasso pitzzeria. Itse en ko. pizzoista erityisemmin pidä, mutta aina paikka on täynnä. Paljon myyvät pizzoja. Päivämyynnin kerrotaan olevan noin 50 000 euroa. 

Joku oli parkkeerannut "Busterinsakin" satamaan 


Kaunis, kaunis Porche
Keltainen tipu


maanantai 5. elokuuta 2013

Kuumat paikat

Elokuussa Espanjan rannikolla ollaan sydän syrjällään tulipalojen vuoksi. 

Parina viime vuotena tulipalot ovat levinneet holtittoman tulenkäytön vuoksi, ja ajaneet asukkaita evakkoon useammaksi päiväksi. Moni villakin paloi maantasall. 

Myös tupakantumppi on ollut hyvä sytyke kuivassa maassa.

Ihmeellinen tapa harrastaa byrotekniikkaa näyttää olevan roskien poltto
aamuisin. Polttajat luulevat, että saavat sen tehdä rauhassa, kun kansa nukkuu.
Onneksi on valppaita kansalaisia ja soittavat Guardialla (062) tai yleiseen hätänumeroon 112.

Nytkin tulevalla viikolla lämpöasteiden odotetaan hipovan kohti 40 astetta. Samalla kun ilman kosteus 
on alhainen ja mahdollisesti saadaan vielä tuulta purjeisiin, niin lopputulos voi olla tuhoisaa.

Pidetään sormet ristissä  -  Keep fingers cross !

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Maailman ihanin kahvila !


Fuengirolasta, Los Pacosista se löytyi ! 



Ihanat leivonnaiset ja kahvit, jotka tarjoillaan perinteitä vaalien suoraan pöytään. Leivonnaisia ei voi välttää, ei ainakaan porkkanaleivosta. 

Paikan sisustuksessa silmä lepää. Hinnatkin ovat miellyttäviä. Leivoskahvit saa alle kolmella eurolla.

Ja vierailkaa myös naisten/miestenhuoneessa !









Pöytienkin vitriinit on nätisti koristeltu

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Myöhäinen aamiainen Universal Cafe:ssa

Saavuin Espanjaan aamuyöllä. Kotona oli lämmintä sisällä 30 astetta, joten viilennys päälle. Ei siinä saanut paljoa nukuttua. 

Ystäväni Sinikka kutsui minut lounaalle, joka vaihtui myöhäiseen aamiaiseen.







Universal Cafe sijaitsee aivan Puerto Banuksen rannan tuntunmassa. Aamuisin paikan täyttää aamiasivieraat ja myöhään yöllä ravintoloista jatkopaikkaa hakevat. Drinkkilista olikin kivan näköinen.






torstai 25. heinäkuuta 2013

Rieskapaikka - ehdottomasti pysähtymisen arvoinen !

Nyt kun olen ajellut Suomea päästä päähän (ees taas), olen mennen tullen pysähtynyt Rovaniemen eteläpuolella olevassa Rieskapaikassa.  

Rieskapaikka sijaitsee Koivussa, noin 50 kilometriä ennen Rovaniemeä. Sieltä ostin nytkin kotiinvietäväksi perunarieskaa. Kahden kappaleen pussi maksaa 2,50 euroa. Mies totesi, että polttoainekin oli halpaa Rieskapaikassa ja on meidän vakio pysähtymispaikka pohjoisen reissulla. 

Paikan isäntä Sauli on silloin tällöin tiskin takana, varsinkin iltaisin. Me nautimme vain kahvit ja ostimme rieskaa tuliaisiksi. Vaihdettiin pikaisesti muutama sana ja kuulumiset Saulin kanssa. Espanjaan lähti mukaan 20 kipaletta hyvää rieskaa. Perunarieska on suosikkini, koska se säilyy avattuna paremmin kuin ohrainen versio. 



Aina tuoretta pullaa ja leipää, ilman säilöntaineita.



keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Rapuaika käsillä

Ensimmäistä kertaa lähdin ravustamaan. Matkattiin ihan ulukomaille Norjaan. 

Ihana pieni Bykeijan kylä hurmasi heti ensisilmäyksellä. Tuli mieleen kirja "Vadelmavenepakolainen". Muistellen kirjan syntyä kirjailijan kertomana, tuli samat fiilikset.

Rannassa meitä odotteli Leif kalastajaveneensä kanssa. Matkasimme pikaisesti merelle. Aurinko meitä helli, mutta toppatakki piti olla päällä.

                                                         Bykeijan kylä


Ajelimme suoraan nostamaan mertoja. Heti ensimmäinen merta antoi niin paljon saalista, että muita ei sitten nosettukkaan. Merrat olivat noin 120 metrin syvyydessä. 


Merrassa oli noin 100 kuningasrapua. Kuningasravut (King crab) ovat Venäjän "lahja" Norjalle. Alunperin Mustallamerellä kasvatettu ja pieni kanta tuotu Vienan merelle, josta ne sitten alkoi 80-luvulla levitä Jäämerellä. Bykeijassa ensimmäiset ravut nostettiin 1993 kesällä. Nyt pienimmät piti heittää takaisin. Mittana oli 13 senttiä kilvestä saksen päähän.


Rapujen noston jälkeen ajelimme vuonoon kalastamaan turskaa ja seitä. Seitä tulikin sitten niin paljon, kun viitsi nostaa. 


Kalastusretken kruunasi kapteenin tarjoama lounas. Hän keitti meille ison kattilallisen rapuja. Niitä sitten söimme majoneesin ja vaalean leivän kanssa. Kysyin kokilta keitto-ohjeita. Hän otti veden merestä ja oletin, ettei suolaa tartte lisätä. Hän sanoi lisäävänsä kolme kourallista. Ruoan jälkeen matkasimme täysin vatsoin kohti rantaa. 











Iso turska - naisen onkimana tietysti


Sei saalista. Aikaisemmin olin tutustunut seihin vain pakasteena - selaisena josta tehtiin kalapuikkoja


Kerrankin oli rapuja riittävästi 






maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lohia narraamassa

Elokuussa pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni lohestamaan Tenolle. Mieheni oli minulle hommannut oman soutajan.

Saavuttuamme iltapäivällä söimme lounaan ja lähdettiin heti kuudelta illalla joelle. Soutaja pyysi minua ottamaan mukavan asennon veneen keulassa ja nauttimaan. No, sitä yritin, mutta oli niin kylmää, että piti olla monet toppavaatteet päällä. 


Ensimmäinen onkireissu päättyi yöllä yhdeltä ja tuloksena noin kolmekiloinen "tintti".























Seuraava aamu valkenikin sitten lämpimänä ja aurinkoisena. Aamulla soutaja tuli minua noutamaan heti aamu yhdeksältä. 

















Minä otin sikeitä veneen keulassa ja parisen kertaa soutaja herätti minut vetämään kalan kuiville. Ensimmäinen oli pieni siika ja toinen pääsi sitten irti taistelun jälkeen. 

Iltapäivällä kokoonnuimmekin sitten räiskälekahveille koko porukalla. 




Levon ja räiskäleiden jälkeen piti lähteä viellä kerran kokeilemaan onnea. Maisemat olivat komeat, mutta lohtahan kannattaa pyytää vaikka ei saiskaan.