lauantai 27. syyskuuta 2014

Viikonloppu Portugalissa


Aurinkorannikolta on vain noin neljän tunnin ajomatka Portugaliin. Olen itse käyttänyt reittiä Algeciras/Jerez/Sevilla/Huelva/Faro. Mutta nyt kokeilin Malaga/Sevilla reittiä, koska lähdin Fuengirolasta. Tuo jälkimmäinen reitti tuntui minusta miellyttävämmältä ja ajassa säästää, jos lähtee Fuengirolasta. 

Faron kyljessä sijaitseva Vilamoura on mukava pieni satamakylä, jossa on useita golfkenttiä. Hotellin saa helpoiten kävelemällä sisään ja kysymällä hintaa. Itse olen ensin katsonut netistä hinnan ja sen jälkeen mennyt kilpailuttamaan (tosin ei toimi elokuussa). Olen saanut ihan kohtuuhintaisia huoneistoja ja huoneita.

Tällä kertaa ajelimme länsikärkeen Lagos:iin, joka on Euroopan eteläisimpiä alueita. Matkaa Farosta on noin 60 kilometriä. Lagosista aikoinaan Kolumbus on katsonut merelle ja todennut, että maailma loppuu siihen.

Kaupunkiin saavuttua jätimme auton rannan parkkihalliin. Kävelimme keskustan läpi ylös, jossa oli vanha muuri suojaamassa kaupunkia.  Palasimme takaisin rantaan ja päädyimme ottamaan TUKTUK auton tunniksi, jotta saisimme enemmän irti kaupungista/kalastajakylästä.

Tämä vekotin maksoi kahdelta henkilöltä 20 euroa tunnilta ja oli sen väärtti. Aluksi ajelimme länsiosaan ja 
ihailimme sieltä maisemia. Sieltä sitten rantaa pitkin takaisin satamaan.

Lagosin hiekkaranta on Euroopan pisimpiä,noin  40 kilometriä. Ranta tarjoaa länsipäässä hienoa pieniä poukamia kivien keskellä. Näille pienille rannoille pääsee ihan rappuja kävellen paikoitusalueilta.

Takaisin ajelimme Vilamouraan rantatietä pitkin, joka tarjosi ihania pieniä lomakyliä. Tosin, Praia de Luz tuli kaikkien tietoisuuteen brittitytön katoamisen vuoksi. Muutoinkin alueella tuntui olevan paljon brittejä. Liekkö asiaan vaikutta se, että Englannista saa lennot Faroon helposti 50 eurolla. 

























perjantai 15. elokuuta 2014

Grande fiesta

Nyt viikonloppuna vietettiin ns. pitkää viikonloppua Espanjassa.
Perjantai oli kansallinen vapaapäivä ja sen kyllä huomasi jo aamusta lentokentällä. Kun menin aamu yhdeksältä kentälle vastaan asiakkaita, täytyi jonotella jo kenttäalueelle pääsyä.

Iltasella pääsin viettämään turistiaikaa ystävieni kanssa.

Menimme syömään Copi Banukseen, jonka solomillot ja lampaan kareet eivät jättäneet meitä kylmäksi. 





















Illallisen jälkeen suuntasimme katsastamaan Puerto Banuksen rannan elämää. Kello oli jo lähellä puoltayötä, mutta shoppailua se ei haitannut.

Tehtävämme oli löytää tulevalle morsiammelle kengät. Ensin piipahdimme Louis Vuittonilla, joka oli tupaten täynnä väkeä. Pöydän ääressä istui kaksi naista: äiti ja tytär. Edessään heillä oli konjakki- ja shampanjapullot. Ystäväni heidän kanssaan keskusteli venäjäksi ja he kertoivat olevansa jo toistamiseen kaupassa samana päivänä. Päivällä oli laskua kertynyt 20 000 euroa edestä ja nyt näytti
uudet ostokset tekevän toisen 20 000 euroa. 

Jatkoimme edelleen kenkien etsintää, jotka sitten löysimmekin viereisestä putiikista. Tuleva morsian on saanut jo kengät hankittua.



Lopuksi istahdimme viellä rannalle ravintolaan nauttimaan lämpimästä Andalucian yöstä. Meidän matka kotiin alkoi kahdelta yöllä, mutta meno rannassa jatkui railakkaana.









lauantai 19. heinäkuuta 2014

VAKUUTUKSET KUNTOON LOMALLAKIN !

Minun vakuutustarinani alkoi joulukuussa 2011. Tyttöni kanssa tultiin joulunalusostoksilla ulos kaupasta. Siinä viimeisellä rapulla oli sitten vettä, josta otin ns. lipat. Laitettiin kylmää kauppiaan toimesta ja se tuntui tehoavan. Jatkettiin tyttäreni kanssa ostosreissua.

Iltapäivällä jo poikkesin Pacosin fysiatreilla, jotka sprayjasivat vähän kylmää. Oli muuten hienoa palvelua !

Seuraavana yönnä sitten heräsi kovaan särkyyn ja aamulla kahdeksalta lähdin Marbellan Quiron sairaalaan. Hyvä ja nopea serviisi. Rötgenkuva ja 9 päivää lepoa. Diagnoosi nyrjähdys.

Koska olen aamuvirkku ja pyrin harrastamaan liikuntaa aina heti herättyäni, niin yleensä lähden mittaileen katuja heti seitsemältä aamulla. No maaliskuussa olin jo siinä tilanteessa, että aamulenkki onnistui, mutta iltapäivä oli yhtä tuskaa.

Piipahdin Suomessa ortopedilla. Tuli tyly tuomio: rustot revenneet ja leikkaus heti 2.5. 

No, olin itse siitä iloinen. Tuleehan jalka kuntoon vihdoinkin.

Siinä sitten kesä konkattiin kepeillä ja syyskuussa 2012 sain jo luvan kokeilla golfia ja vähän juoksenteluakin. No sitä sitten kokeiltiin, mutta huonolla menestyksellä.

Nyt eletään vuotta 2014 ja olen käynyt viiden eri ortopedin vastaanotolla. Luuloni on, että olen luulosairas. Valitettavasti jalkani on jotenkin eri mieltä. 

Työ tällaisena loma-asuntovälittäjänä on jatkuvaa kävelemistä ja kantamista. Jalka siitä ei hirveästi tykkää. Lääkärit eivät kuitenkaan ole antaneet sairaslomaa, joten olen sen tulkinnut niin, että töitä voi tehdä. Ja olen tehnytkin.

Nyt viimeinen diagnoosi on, että on tullut nivelrikko. Ja sehän ei sitten parane koskaan. Yksi leikkausoperaatio on luvassa syyskuussa, mutta mitään takeita ei ole.

TÄMÄN MINUN EPIGKRIISIN TARKOITUKSENA ON VAROITAA, ETTÄ OLKAA VAROVAISIA KOSTEILLA MARMORI- JA LAATTALATTIOILLA ! 

Minä en ilmeisesti enää koskaa saa juosta. Korkokantakengätkin voin nyt laittaa myyntiin. 

Tällainen mun jalka on normipäivän jälkeen. 

LOPPUTULEMANA HUOLEHTIKAA VAKUUTUKSET KUNTOON !  Itselläni oli matka- ja tapaturmavakuutus, jotka korvaavat aika pitkälle. 







perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vähän ruokailua

Kun elelen yksin Espanjassa, käyn usein kotimatkalla syömässä jotain nopeaa ruokaa.

Tänään kun oltiin ystävien kanssa katsastettu asuntoja, söin kotimatkalla salaatin. No , iltasella sitten alkoi hiukaamaan. Mietin jo lähtemistä naapuriin syömään, mutta onneksi tsekkasin kaapin.

Elikkkä minulla oli ihan perus Mercadona catzpacoa, niitä myydään kolmen purkin pakkauksissa. Taitaa tuo satsi maksaa vähän alle kaksi euroa. Sitten iskin paistinpannulle ilmakuivattua kinkkua. Paistelin niitä pekonin tapaan. Lopuksi päälle juustoa 

Ja ei tarvinnut lähteä naapuriin syömään

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Uusi tuttavuus Copi Banus !

Työpäivän jälkeen ajan kotiin ja haen kivaa lounaspaikkaa. Paikkaa, jossa saa ns. selvää ruokaa ja järkevällä hinnalla. 

Nyt olen löytänyt ystäväni Ninan suosituksesta Copi Banuksen. Ihan siinä rannan tuntumassa Puerto Banuksessa.

Ruoka on hyvää ja konstailematonta. Maut tulevat esiin, eikä niitä ole hukutettu majoneesiin eikä rasvaan.

Olen intohimoinen Campas Pil Pil ystävä. Sen aina testaan - niin nytkin.
Tämä Campas Pil Pil oli yllättävässä muodossa ja ilman rasvaan upottamista. Valitettavasti meni heti suuhuni, eikä kuvaa tullut.

Muusta keittiön yllätyksistä kylläkin kuvia ehdin ottaa. Nämä Dam jälkkäri on best for ever sarjassa.

Nyt tiedän paikan, jonne vien vieraani ja josta tulee miun olohuone ! 

Tulkaa tekin testaamaan- tuskin petytte !





perjantai 27. kesäkuuta 2014

Asiakkaat - lomalaiset - ihmiset

Tämä työ loma-asuntovälittäjänä ( jonka Iltasanomat lanseerasi viime syksynä ) on usein yksinäistä puurtamista. Kellokorttia ei kannate leimata eikä muutenkaan katsoa työaikoihin. 

Parasta ja ihaninta tässä työssä on ihmiset - lomalaiset - asiakkaat, joita saan tavata. Pääosin olla mukana heidän mukavissa elämäntilanteissa. Joskus toki tulee ikävimpiäkin sattumuksia eteen, mutta
sellaista elämä on. 

Nyt sain pitkäaikaisilta asiakkailtani Metsäpellon Puodista aivan ihania tarjoiluastitoita. Vierailin heidän vanhassa myymälässä kesällä 2013, mutta nyt on paikka vaihtunut.

Voi kun ihan odotan  lomalaisia, jotta pääsen kattamaan pöytää ! 


tiistai 24. kesäkuuta 2014

Gastone - Helsinki

Gastone on vanha tuttu Korkeavuorenkadulta Helsingistä. Ravintola on tainnut olla jo reilut 10-vuotta samalla omistajalla. Tutun turvallista italialaista ruokaa. 

Itse olen kaivannut rehellistä sisäfilepihviä. Ystäväni suosituksesta valintani osui lihaan. Täytyy sanoa, että oli todella mahtava pihvi. 

Muu pöytäseurue söi kalaa ja vaikuttivat oikein tyytyväisiltä. Jälkiruokaa emme ottaneet.

Alkuruokana vähän rapua

Miehet ottivat alkuruoaksi erilaisia tapaksia