Aurinkorannikko - patikoijan paratiisi

Costa del Sol tarjoaa otolliset olosuhteet patikoinnille käytännössä ympäri vuoden. Kesän kuumimpinakin aikoina pääsee matkanteon makuun kun lähtee ennen kukon kiekaisua ja valitsee lyhyehkön reitin tai tutustuu vesivaellukseen - joka onkin monelle vielä vähän tuntemattomampi maailma. Talvikuukausina sateiden aikaan ei kannata lähteä jyrkille vuoren rinteille, vaan valita turvallisesti tasamaalla kulkeva reitti jossa liukastumisvaara on pienempi, eikä ole pelkoa että rankempikaan sade huuhtelisi reitin alta.

Ensikertalaisen kannattaa perehtyä reitteihin huolellisesti etukäteen. Turvallisinta on aloittaa reiteistä jotka on merkitty helpoiksi ja joissa ei ole juurikaan nousuja tai laskuja. Patikoinnin makuun pääsee jo useimmissa kaupungeissakin!
Esimerkiksi Puerto Banuksen huvivenesatamasta pääsee kävelemään rantapaseota pitkin Marbellan keskustaan saakka. Kävelymatkaa kertyy noin seitsemän kilometriä suuntaansa.

Fuengirolan rantapaseolla on heinäkuun helteillä suorastaan ruuhkaa. Hyväkuntoisella kadulla on toki turvallista käyskennellä iäkkäämmänkin ihmisen ja helppo parantaa peruskuntoa ottamalla sauvat lenkille mukaan tai vaikka naapurin koiran kirittäjäksi.
Väljemmille vesille kaipaavat suuntaavatkin askeleensa aikaisin aamusta Mijaksen maisemiin. Paikallisesta turistitoimistosta voi kysyä mm. maksuttomista, opastetuista patikointiretkistä (joita järjestetään ainakin talvikaudella Mijaksessa) ja googlaamalla löytää useammankin patikointiretkiä tarjoavan yrityksen. Myös suomenkielellä opastettuja retkiä on tarjolla. Talviaikaan suomalaiset starttaavat Los Pacosista Girasolin kulmilta kohti Mijasta aina lauantaiaamuisin.

Korkeuserot, epätasainen polun pohja ja lämmin ilmasto voivat yllättää ja uuvuttaa kävelijän tai vuorelle kiipeävän nopeastikin - varsinkin jos peruskunto on heikko. Vuoristopolut saattavat myös vaatia hyvää tasapainoa ja korkeiden paikkojen sietämistä.
Vesireiteillä hyvät keskivartalon lihakset ovat tarpeen, koska joen pohjan kivet saattavat olla todella liukkaita. Lihaksiston tukena voi toki käyttää myös kävelykeppiä. Vesireiteille suunnistaessa kannattaa laittaa matkapuhelin ajoissa vedenpitävään pussiin ja pukeutua helposti kuivuviin vaatteisiin  Osa vesireiteistä saattaa myös vaatia uimista.

Paikalliset juoksevat maastossa ja maisemissa joissa tottumattomampi suomalainen etenee puun rungoista tukea ottamalla ja tiukasti polkua eteenpäin tuijottamalla. Joskus jyrkissä kohdissa kallioon on saatettu pultata köysi tuen ottamista varten, mutta ei suinkaan aina. Kapea polku voi myös olla niin kapea että joudut asettelemaan jalkasi peräkkäin todella kieli keskellä suuta, mutta usein tälläisilla reiteillä näköalat palkitsevat vaivan ruhtinaallisesti!

Patikointireittejä voi suunnitella mm. seuraavien kirjojen avulla:
Pentti Korpela - Espanjan aurinkorannikon patikkareitit (Tammi 2008),
Bernd Plikat - Espanjan Aurinkorannikko, retkeilyopas (Karttakeskus Oy 2014).

Caminito del Rey, eli Kuninkaiden polku oli vielä hetki sitten erittäin vaarallinen ja vaikea reitti jonne suuntasivat vain kaikista rohkeimmat ja kuolemaa halveksuvat huimapäät. Reitti on nyt kunnostettu turvalliseksi ja sinne pääsee vain maksua vastaan - kypärä päässä. Maisemat tällä reitillä ovat sanoin kuvaamattomat! Vaikka reitti onkin kunnostettu, kannattaa herkkähermoisimpien edelleen jäädä maan tasalle ihmettelemään muiden kulkua.

EL Caminito del Rey

El Caminito del Rey

El Caminito del Rey

Benahaviksen maisemia

Patikointikirjoja käyttäessä tai netistä reittejä tutkiessa kannattaa pitää terve maalaisjärki matkassa, jo suunnitteluvaiheessa.

On syytä muistaa että helppo on sanana suhteellinen käsite, samoin korkeus.
Helpoksi merkitystä patikointiretkestä voi tulla haasteellinen jos osa polusta onkin sortunut. Matkalle voi tulla myös yllättävästi lisää kilometrejä jos kävelet epähuomiossa merkityn risteyskohdan ohitse. Seesteinen mielentila muuttuu paniiksi jos korkeanpaikankammosi saa yliotteen ja helppo muuttuu suorastaan helvetilliseksi jos nyrjäytät nilkkasi, olet alhaalla vuorisolassa jossa ei ole matkapuhelimelle kenttää, etkä ole ilmoittanut kenellekään mihin menet, saati sitten milloin palaat.

Kaikkia patikointireittejä ei ole merkitty kovinkaan selkeästi. Joskus myös merkkejä on kadonnut, liekö sitten ilkivallan vai jonkin muun syyn vuoksi - näin ollen ei valitettavasti voi luottaa siihen että reitti olisi hyvin merkitty. Espanjassa muutenkin usein harrastetaan ennemmin ali- kuin yliopastamista. Seuraava opaste tulee usein vasta siinä kohden kun olet varma että olet todellakin kävellyt tai ajanut liian pitkälle. Patikointia harrastavan onkin aiheellista opiskella kartanlukua ja luoda jo aluksi itselleen ainakin suuntaa-antava käsitys reitin kulusta.

Aurinkorannikolta löytyy lukemattomia erilaisia reittejä, joista osa johdattaa sanoinkuvaamattoman kauniisiin maisemiin. Monilla reiteillä on mukava retkeillä myös lasten ja lemmikkien kanssa. Kun matkaan varaa riittävästi aikaa, avointa mieltä ja maukkaat eväät (runsaasti vettä!) - viihtyy retkellä koko suku, koko päivän - niin kuin Espanjassa on tapana.