torstai 22. marraskuuta 2012

Halpoja asuntoja Espanjasta !

Useissa medioissa on uutisoitu, että Espanjasta saa halpoja asuntoja roskapankin kautta. Tämä roskapankki Bankia tarjoaa huutokaupan kautta asuntoja ympäri Espanjaa. 

Itse kun tutustuin, niin vähänpä siellä oli sellaista "valkoihoiselle" sopivaa.

Löysin kuitenkin yhden kohteen. Laitoin kaksi mailitarjousta (piti rekisteröityö puhelinnumeroineen ja lupasivat jopa infota jos tulee muita tarjouksia). Kolme päivää sitten asunnon kohdalle tuli merkki otetaan tarjousta vastaan ja soitin kahdesti: maanantaina ja silloin kertoivat erillisen yksikön ottavan yhteyttä ja sopivan tapaamisen tiistaille. Ei kuulunut tiistaina eikä keskiviikkona. Torstaina soitin uudelleen ja ilmoitin haluavani nähdä asunnon ja tehdä tarjouksen heti. Taas sama virsi, otetaan yhteyttä. 

No yhteyttä ei ole otettu. Nukun kännykkä vieressä ja olen alati valmiina lähtemään katsomaan tätä     30 000 euron asuntoa :)

Herää kysymys, ovatkohan he todella myymässä näitä asuntoja vai onko niille valitty jo ennalta ostajat.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Puerto Banus - Corte Ingles

Corte Ingles (paikallisesti Corte) on Banuksessa oleva iso tavaratalo, josta saa kaikkea. Vähän kuin Hesan Stokka. Maantasa kerroksessa on Hipercor iso ruokatavaratalo (vastaa ehkä suomalaisittain isoa Citymarkettia). Alla on kaksi muuta kerrosta, joista alimmassa on jonkin sorttinen outlet ja sitten -1 kerroksessa on metsästys, kalastus, golf, ompelu yms. harrastutavaraa. Myös posti ja asiakaspalvelu löytyy -1 kerroksesta. 

Maantasa kerroksessa on sitten em. mainittu Hiperi ja kaikenlaisia merkkiosastoja koruilla ja kelloilla höystettyinä. Erityisesti jos tarvitset meikin, niin siellä on tytö jonossa odottamassa meikattavia ja ihan ilmatteeksi, jos kehtaat kävellä pois ostamatta. Miehenkin sieltä käy josku hakemassa kauniiden tyttöjen tekemän kasvojen rasvauksen (kotona kun ei sitä saa).  Myös kaikki kosmetiikka on edustettuna tässä ns. 0 kerroksessa. Ylemmistä kerroksista sitten löytyy lähes kaikkea: naisten, miesten ja lasten osastot. Unohtamatta lemmikkejä ja barbegueta. Myös huonekalut ja ravintolat löytyy ja varmaan paljon muutakin. Kaikkea ei ole jaksanut kahlata läpi, kun vielä vaihtelevat joskus osastojen paikkoja.

MUTTA, Cortesta voit ei-residenttiänä noutaa asiakaspalvelusta kortin, jota voi näyttää seitsemänä päivänä vuodessa ja saat 10% lisäalennusta. Jopa alennusaikaan. Tuli näyteltyä sitä viime helmikuussa mieheni edellenkin muistamana ns. "13 mekon" päivänä. 

Mutta itse asiaan. Tänään kun siellä poikkesin ja vähän ihmettelin, kun oli suljettu parkkihalleja ja oli näitä tyhjiä vitreenejä. 



Viime viikolla yritin ajella tästä sisään, mutta pieni "puuha Pete" siinä ajeli traktorillansa



Kun en enää niin ole selvillä, mikä on HOT tai Whatsahot, jollaisia kortteja Cortesta saa, niin tänään sitten tutustuin osastoihin, joista oli kellot ja korut viety (kenkäsoaston myyjän opastamana). Itselleni oli uusi tuttavuus tällainen jenkkilästä tullut Nialaya . Tämän osaston korut olivat olleet kiinnostavia ja rosvojen mieleen.






Toivotaan, että tämä elämä rauhoittuu täälläkin. Turisteja kaivataan ja rosvoaminen kyllä kaikottaa ulkomaalaiset. Valitettavasti omastakin lähipiiristä olen saanut kuulla näitä tapahtumia: kadulla kädestä revitty kello, golf kentällä putsattu bägi ja mikä pahinta, nukkuessa käyty omassa kotona. 

Mutta, tulkaa ihmeessä käymään täällä. Yritän seuraavaksi kirjoitta jostain positiivisesta asiasta.

Liisan liukkaat ja Kaisan kaliamat

Eilen 19. päivä oli perinteinen Liisan liukkaat päivä. Aamusta tulikin tekstiviestejä Suomesta, jossa liukasta oli ollutkin. Aurinkorannikolla palattiin sen sijaan normaaliin päiväjärjestykseen ja aurinko paistoi lämpimästi koko päivän. Monet lomalaiset olivat jo kyllästyneet sateihin, joita oli paikoin tosi runsaasti. Malagassa viime viikonvaihteessa vettä tuli neljän tunnin aikana jopa reilu litra per neliömetri.
Näillä sateilla taas testattiin, kuinka asunnot on rakennettu ja tuliko asuntoon ylimääräinen suihku.

Itse jouduin eilen tekemisiin trafico poliisin kanssa. Kännykkään puhuminen ajon aikana on kielletty Espanjassa - tiedetään. En sitä ole pitänyt niin kauhean pahana rikoksena ja olen puhunut ja samalla seuraillut, onko poliiseja lähettyvillä. Eilen sitten seurailu herpaantui ja vierelle ajoi moottoripyöräpoliisi ja viittoili ajamaan sivuun. Yritin olla ymmärtämättä Espanjaa. No ei auttanut. Sakkoja 200 euroa, mutta jos maksat heti, niin saat 50% alennusta ja pääset satasella. Ei ollut lompakossa satasta ja niin sitä ajettiin kuin "köyhän talon porsaat" automaatille - poliisisaattuessa (toinen edessä, toinen takana). Voi että hävetti ! Muistakaa, ettei puhuta Espanjassa puhelimeen ajaessa.

Nyt en enää vastaa puhelimeen ajaessani, sen verran tuli opetusta. Aiemmin aamusella olin parkkeerannut auton alueelle, joka oli ilokseni päällystetty. Aikaisemmin oli parkkialueena pelkkä hiekkatanner. Ihmettelin kyllä, kun oli vain yksi auto pysäköitynä. 

Käväisin juosten viereisessä vakuutusyhtiössä hakemassa vakuutuskirjat. Palatessani oli sakkolappu ikkunassa (60 euroa). Siitä selvisi heti maksamalla 6,55 euroa. 

Eli ei ollut kovin onnekas tuo eilinen päivä minulle. Toivotaan, että tänään olisi parempi päivä, niinkuin ystäväni Irma toivoi. 

lauantai 10. marraskuuta 2012

Joulun odotusta !?


Tänään lauantaina 10. marraskuuta lähdin käymään tuolla rannassa ruokaostoksilla. Kipusin yläkertaan hyödyntämään saamani lahjakupongin ilmaisesta kahvista ja suolaisesta :) Ravintolaan mennessä oli pakko fiilistellä jouluisen osaston läpi. Kyllähän siinä itselläkin joulufiilis  alkoi syntymään. 

Espanjassa perheet rakentavat seimejä figuureilla. Monet figuurit maksavat kymmeniä euroja, jonka vuoksi seimi ja ympäristö syntyy ja rakentuu vuosi vuodelta. Erilaisilla julkisissa paikoissa voi käydä ihailemassa isoja ja hienosti rakennettuja seimiä. Joulun aikaan voit nähdä opastekyltit (Belem), joissa ohjataan esim. kaupungin rakentamalle seimelle. 






Jo viikko sitten, kun kävin rautakauppa AKI:ssa  oli heillä rakennettu useampi joulukuusi näytille. Näin lappilaisena ne näytti aika huvittavilta, mutta ajavat varmasti asiansa. On meilläkin täällä Espanjassa sellainen muovikuusi, joka kaivetaan jouluna varastosta ja oksat suoristellaan. Kyllä siitä ihan kelvollinen tulee, kun laittaa paljon koristeita.







Tänään kuitenkin Corte Ingles tavaratalossa jäin ihastelemaan heidän jouluosastoansa. Tuli heti hinku ostaa lahjoja kummilapsille. 





 Joka jouluksi olen ajatellut panostaa kattaukseen ja muutenkin koristelemiseen. Jotenkin se aika aina rientää ja monet asiat jäävät suunnittelutasolle. Nyt kuitenkin eilen jo tein muutaman joulukortin. Tänään sitten katselin sopivia astioita joulukattaukseen






Ja sitten ne pre - lahjat. Olemme innostuneet teestä. On erilaisia härveleitä teen lehtien liottamiseen. Tänään löysin ihanasti pakatut teekupposet, jotka sitten meille hankin. Yhden kupposen hinta oli hieman alle 10 euroa, joten hintakaan ei mielestäni ollut paha. Nyt meillä sitten liotettaan teen lehtiä.

Ja tietysti se oikeakin lahja tuli ostettua, mutta sen tuo sitten joulupukki meidän prinsessalle.






tiistai 6. marraskuuta 2012

Dia de a todos los Santos - vainajien muistopäivä

Espanjassa pyhämiesten pyhää ei siirretä lähimpään viikonloppuun vaan se on 1. marraskuuta. Tuolloin omaiset menevät viemään kukkia hautausmaille - ihan kun meillä koti Suomessakin. 

Me lähdimme käymään San Pedron hautausmaalla. Kirkon edustalla oli paljon ihmisiä, joko menossa tai tulossa. Kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. 

Näky oli hieno ! Voi sitä kukkaloistoa. Kirkon vieressä oleva kukkakauppias oli varmaankin tyytyväinen. Osa vei hienoja asetelmia hautojen eteen. Kynttilöitä ei liiemmin sytytelty enkä myöskään löytänyt paikkaa, johon olisi voinut jättää tervehdyksen omien omaisten muistamiseksi.






- Pysty paasi -
Koulussa keskustelimme espanjalaisista hautajaisista. Kuoleman jälkeen hautajaiset pidetään nopealla aikataululla. Usein jo jopa seuraavana päivänä. Kun noita hautapaikkoja katselin, niin ihmettelin miten niihin mahtuu useampi henkilö. Opettaja kertoi, että vainajat laitetaan sinne "ruumispusseissa", eikä kokonaisena arkkuna. Hän käytti näistä nimeä bungalowit. Hautapaikoista maksetaan vuosittaista maksua kaupungille, jonka vuoksi samaa paikkaa halutaan käyttää useamman leposijana. 

Osa haluaa haudattavan pystyssä, jonka vuoksi oli pysty paaseja. 

Nyt kuitenkin monet ovat alkaneet suosimaan tuhkausta. Maa kun on kortilla. 









Osa on varannut itselle ja läheisilleen ns. oman huoneen, joka on portin takana.


Otin tämän kuvan ristikko portin välistä. 
Huoneessa on sitten useampi "laveri" odottamassa.

Hieno asetelma gladiolukseista.






- Viimeinen leposija -








- Tämä oli mielestämme kuljetusyrittäjän viimeinen leposija 












Kaikenkaikkiaan rauhoittava ja vaikuttava käynti. Mukanamme oli suomalainen pariskunta, jotka olivat täällä lomalla. 

tiistai 30. lokakuuta 2012

Vesa-Matti Loirin konsertti Fuengirolassa

Lähdimme tuttavien houkutteleman kuuntelemaan Loiria Fuengirolaan.

Onneksi käytössämme oli isomman kokoinen auto, johon saimme mahtumaan kaikki seitsemän innokasta konserttivierasta. 

Tämä oli toinen kerta, kun täällä Espanjassa saimme itseämme liikkeelle ja konserttiin. Fuengirolassa järjestetään paljon hyviä konsertteja talviaikaan. Täältä Marbellasta menee noin puoli tuntia ajaa Fuengirolaan ja usein kahdestaan ei vain tule lähdettyä. 

Tällä kertaa meitä olikin sitten isompi porukka. Ensimmäisellä puoliajalla Loirin esittämä "Lapin Kesä" sai minut liikuttumaan. Se oli ehkä parasta koko konsertissa. 

Loiri oli laihduttanut hienosti, mutta totesi urakkaa vielä olevan edessä. Liikkuminen hänellä oli edelleen vaikeaa, koska diabetes oli vienyt tuntoa jaloista. 

Uunon roolissa elokuva "Uuno Espanjassa" on kuvattu tässä meidän nurkilla. Kuvauspaikkana oli 
pääosin Las Brisaksen golf kenttä, joka näkyy meidän parvekkeelta. Itsekin pelailemme siellä golfia.
Piti taas katsoa elokuva ja vertailla, kuinka tämä ympäristö on muuttunut.

Konsertissa tapasimme monia tuttuja ja ilta jatkui aina yötä yhteen saakka naapurissa. 



Kaksi maestroa: Loiri ja Halonen





Nyt teimme päätöksen, että alamme osallistumaan vastaaviin rientoihin täällä. 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Patikointia La Conchalla

Sunnuntaisena aamuna me naiset suuntasimme vaeltamaan läheiselle vuorelle. La Concha vuori sijaitsee Marbellan pohjois puolella. Me kutsumme sitä sokeritopaksi - se kun muistuttaa niin toppaa.

Autolla ajoimme Nueva Ansaluciasta noin 20 kilometriä kohti Ojenia. Jätimme Ojenin sivuun ja jatkoimme matkaa kohti Refugio de Juanar:a, josta reittimme alkoi. Paikalle on helppo osua. Ajaa vain reilusti Ojenin ohi ja noin viiden kilometrin päästä tulee hyvissä ajoin vasemmalle kyltti. Sitten taas kaposta tietä perille saakka. Aina rautaportille, jonka eteen pitkin tien vartta voi auton jättää. Paikalla on myös hotelli/ravintola, jonka ympäri kiertää noin viiden kilometrin polku.

- Tästä se matka alkaa. -







- Liikkeellä oli paljon muitakin. _












Alkumatka reitistä oli leveää tietä, jota pitin saattoi kulkea lastenrattaillakin. Alueella olikin paljon lapsiperheitä keräämässä kastanjoita ja sieniä. Espanjassa ei tunneta jokamiehen oikeuksia ja esim. sienten kerääminen on luvallista vain luonnonpustoissa ja omalta maalta.

Mekin keräsimme muutaman kastanjan tuliaisiksi kotiin.


Alkumatkan jälkeen reitti muuttui vaativaksi ja se ei soveltunut lapsille. Niinpä päätimme, että minä lähden yksin valloittamaan Conchaa. Matka-aika huipulle on kolme tuntia ja takaisin kaksi tuntia. 

Pian reitti muuttuikin vaativaksi ja kävelysauvasta oli paljon hyötyä, löytääkseen sopivan astumiskohdan kivipolulta. 






Reitti oli merkitty alkumatkast puuopastein, joihin oli merkitty arvioitu matka kilometreinä ja aikana.


Ylhäällä polun varteen oli maalattu merkit maalilla kiviin. Siitä huolimatta kerran eksyin. Ylhäällä oli paljon risteileviä polkuja ja kaikki näytti alussa paljon kuljetuilta. Kotvan kuljettua polulla ei näkynyt enää muita kuin eläinten jälkiä. Silloin mietin, palaanko takaisin. Oli ehkä virhe jättää puhelin pois matkasta.  
Sunnuntaina väkeä oli kuitenkin paljon liikkeellä ja hetken kuluttua näinkin jonkun matkan päässä vaeltajia ja oikaisin metsän poikki löytäen helposti taas polun. Siinä matkan varrella näin yhden villisiankin.


Ylhäällä näköalat avautuivat hienoina. Ensimmäisen koitoksen jälkeen istahdin polun varteen juomaan ja syömään evästä. Sumua oli kuitenkin aikalailla ylhäällä ja Marbellakin avautui alhaalla sumun keskellä.



Eväiden jälkeen takana oli vaeltamista noin 1,5 tuntia. Jatkoin hieman helpommassa maastossa eteenpäin kohti lopullista määränpäätä. Polulla vastaan tuli ruotsalaisperhe lapsineen ja koirineen. He kertoivat, että ylempänä oli ollut vielä enemmän sumua ja polkua tuskin oli enää nähnyt. Niinpä päätin kääntyä takaisin heidän kanssaa, vaikka unelma Conchan valloittamisesta jäi vielä odottamaan seuraavaa kertaa.

Paluu matkalla keräsimme kuitenkin yrttejä. 


Innostuin vaeltamisesta niin paljon, että käyn ostamassa Pentti Korpelan: Espanjan Aurinkorannikon patikkareitit -kirjan.